Kohti sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta
Käenmäki, Juulia; Matero, Katariina (2018-12-14)
J. Käenmäki; K. Matero
14.12.2018
© 2018 Juulia Käenmäki, Katariina Matero. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201812223320
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201812223320
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmamme tavoitteena on selventää, mitä sukupuolisensitiivisyydellä tarkoitetaan. Lisäksi tarkastelemme millaisia keinoja sen saavuttamiseksi edellytetään sekä miten sen tarpeellisuutta perustellaan. Erityisesti pyrimme tarkastelemaan, miten sukupuolisensitiivisyyttä voidaan vahvistaa esimerkiksi tilanteissa, joissa pyritään muuttamaan jo olemassa olevia toimintatapoja.
Tarkastelemme aihetta Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016), aiheeseen liittyvän kirjallisuuden sekä väitöskirjatutkimusten valossa. Näin ollen teemme kuvailevan, integroivan kirjallisuuskatsauksen. Tarkastelemme Värtön (2000), Lappalaisen (2006), Eidevaldin (2009), Ylitapio-Mäntylän (2009) sekä Odenbringin (2010) väitöskirjatutkimuksia, jotka liittyvät aiheeseemme. Täten perehdymme sekä kotimaisiin että kansainvälisiin tutkimuksiin. Keskitymme 2000-luvulla tehtyihin tutkimuksiin muun muassa luotettavuuden takia.
Kirjallisuuden pohjalta selviää, että sukupuolisensitiivisen kasvatuksen toteutuminen on pitkälti kiinni kasvattajan toimintatavoista ja toiminnasta. Varhaiskasvatuksessa muun muassa leikin ohjaamisessa ilmenee sukupuolittavia käytänteitä. Dokumentointi ja leikin havainnointi korostuvat aineistoja tarkasteltaessa. Kirjallisuudessa korostuu kasvattajan tiedostamattomat sukupuolittavat käytännöt, jotka tulee tiedostaa, jotta sukupuolisensitiivinen kasvatus voi toteutua. Ei kuitenkaan riitä, että kasvattaja pyrkii yksinään toimimaan sukupuolisensitiivisyyttä vahvistaen. Se edellyttää koko kasvatusyhteisön osallisuutta sekä asenteiden muutosta.
Tarkastelemme aihetta Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016), aiheeseen liittyvän kirjallisuuden sekä väitöskirjatutkimusten valossa. Näin ollen teemme kuvailevan, integroivan kirjallisuuskatsauksen. Tarkastelemme Värtön (2000), Lappalaisen (2006), Eidevaldin (2009), Ylitapio-Mäntylän (2009) sekä Odenbringin (2010) väitöskirjatutkimuksia, jotka liittyvät aiheeseemme. Täten perehdymme sekä kotimaisiin että kansainvälisiin tutkimuksiin. Keskitymme 2000-luvulla tehtyihin tutkimuksiin muun muassa luotettavuuden takia.
Kirjallisuuden pohjalta selviää, että sukupuolisensitiivisen kasvatuksen toteutuminen on pitkälti kiinni kasvattajan toimintatavoista ja toiminnasta. Varhaiskasvatuksessa muun muassa leikin ohjaamisessa ilmenee sukupuolittavia käytänteitä. Dokumentointi ja leikin havainnointi korostuvat aineistoja tarkasteltaessa. Kirjallisuudessa korostuu kasvattajan tiedostamattomat sukupuolittavat käytännöt, jotka tulee tiedostaa, jotta sukupuolisensitiivinen kasvatus voi toteutua. Ei kuitenkaan riitä, että kasvattaja pyrkii yksinään toimimaan sukupuolisensitiivisyyttä vahvistaen. Se edellyttää koko kasvatusyhteisön osallisuutta sekä asenteiden muutosta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [40265]