Bisfosfonaattihoidot lapsilla

Huhtala, Juho (2018-10-07)
 
Avaa tiedosto
Lataukset: 


Huhtala, Juho
J. Huhtala
07.10.2018
© 2018 Juho Huhtala. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201810092908
Tiivistelmä
Lasten osteoporoosi on harvinainen usein sekundaarisista syistä johtuva luuston sairaus. Yleisimpiä osteoporoosia aiheuttavia sairauksia ja tiloja ovat osteogenesis imperfecta, liikkumattomuutta aiheuttavat kehitysvammat sekä pitkittynyt glukokortikoidihoito. Kroonisessa osteomyeliitissä bisfosfonaattihoito voi olla indisoitu luun haurastumisen tähden. Osteoporoosidiagnoosi vaatii luustontiheyden mittaamista kaksienergiaisella röntgenabsorptiometrilla eli DXA:lla ja sitä on syytä epäillä kaikkien pienienergisten nikamamurtumien ja pitkien luiden murtumien yhteydessä.

Tämän tutkimuksen aineistona on vuosien 2007–2018 välillä Oulun yliopistollisen sairaalan lastentautien klinikassa asioineet potilaat, joille on aloitettu tai suunniteltu bisfosfonaattihoito. Potilaiden tiedot kerättiin viiden vuoden ajalta hoidon aloituksesta alkaen.

Murtumien ilmaantuvuus seuranta-aikana eri tautiryhmissä väheni ja D-vitamiinipitoisuus laski hivenen eri ikäryhmissä. DXA-mittauksissa Z-arvojen keskiarvot nousivat tasaisesti lähes kaikissa tautiryhmissä hoidon kuluessa lähtötilanteeseen nähden. Etenkin fosfaatin, kalsiumin ja lisäkilpirauhashormonin aineenvaihduntaan liittyvät haittavaikutukset olivat tavallisia. Luuston metaboliamerkkiaineista ICTP-pitoisuus laski bisfosfonaattihoidon myötä odotetusti.
Kokoelmat