Biopolttoaineiden merkitys energiantuotannon päästöissä
Olli, Sanja-Maria (2018-12-21)
S.-M. Olli
21.12.2018
© 2018 Sanja-Maria Olli. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201901031004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201901031004
Tiivistelmä
Viime vuosina biomassan polttaminen voimantuotannossa on noussut tärkeäksi vaihtoehdoksi fossiilisten polttoaineiden tilalle. Biomassan eli biopolttoaineiden käyttö korvaa vauhdilla vähenevät fossiiliset polttoaineet ja samalle niiden käyttö vähentää hiilidioksidipäästöjä (CO₂) sillä biomassa kuluttaa (sitoo) saman määrän hiilidioksidia ilmakehästä sen kasvun aikana, kun sitä vapautuu sen palamisen aikana.
Biomassa on ainoa uusiutuva, hiilipohjainen polttoaine, ja sen soveltaminen onkin yhä tärkeämpää ilmastonsuojelulle. Biomassa on myös yksi vanhimmista energian lähteistä, jota saadaan orgaanisista aineista, kuten maa- ja metsätaloudesta. Tässä tutkielmassa keskitytään biopolttoaineista puupolttoaineisiin sekä turpeen ja kivihiilen palamisominaisuuksiin.
Toimenpiteitä päästöjen vähentämiseen on vuosien saatossa kehitetty. Päästöjen puhtauteen voidaan vaikuttaa paljon valvomalla polttoaineiden laatua kemiallisilla analyyseilla, valvomalla polttoprosessia sekä -tekniikkaa ja polttamisen olosuhteita. Myös polttoaineen esikäsittely on yksi keino vähentää haitallisia päästöjä energiantuotannossa. Lisäksi polttotekniikalla ja -tavoilla voidaan vaikuttaa palamisen päästöihin. Suomessa voimalaitoksissa onkin yleisimmin käytössä seospoltto, jossa tavallisimmin poltetaan erilaisia puupolttoaineita ja turvetta sekaisin. Näillä keinoilla pyritään vähentämään polttoaineiden poltossa muodostuvia ei toivottuja yhdisteitä ja päästöjä.
Energiavoimalaitosten jatkuvassa tarkastelussa ovat poltossa syntyvien päästöjen laatu ja niiden määrä. Yleisimpiä ja tärkeimpiä seurattavia näistä ovat biopolttoaineiden poltossa syntyvien rikkidioksidien (SO₂), typpioksidien (NOₓ), hiilidioksidien (CO₂) ja vetykloridien (HCl) happamat kaasupäästöt. SO₂ ja NO₂ sekä vetykloridi (HCl) voivat esiintyä luonnossa myös happosateina. Lisäksi ne voivat aiheuttaa korroosiota polttokattilassa.
Suomi on ollut edelläkävijä vaihtoehtoisten energiatekniikoiden käyttöönotossa vuosien ajan. Fossiilisten polttoaineiden korvaajiksi nousee koko ajan vahvemmin tuulivoima sekä biopolttoaineet. Energiapolitiikan tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä, jotta hiilidioksidipäästöt laskisivat.
Biomassa on ainoa uusiutuva, hiilipohjainen polttoaine, ja sen soveltaminen onkin yhä tärkeämpää ilmastonsuojelulle. Biomassa on myös yksi vanhimmista energian lähteistä, jota saadaan orgaanisista aineista, kuten maa- ja metsätaloudesta. Tässä tutkielmassa keskitytään biopolttoaineista puupolttoaineisiin sekä turpeen ja kivihiilen palamisominaisuuksiin.
Toimenpiteitä päästöjen vähentämiseen on vuosien saatossa kehitetty. Päästöjen puhtauteen voidaan vaikuttaa paljon valvomalla polttoaineiden laatua kemiallisilla analyyseilla, valvomalla polttoprosessia sekä -tekniikkaa ja polttamisen olosuhteita. Myös polttoaineen esikäsittely on yksi keino vähentää haitallisia päästöjä energiantuotannossa. Lisäksi polttotekniikalla ja -tavoilla voidaan vaikuttaa palamisen päästöihin. Suomessa voimalaitoksissa onkin yleisimmin käytössä seospoltto, jossa tavallisimmin poltetaan erilaisia puupolttoaineita ja turvetta sekaisin. Näillä keinoilla pyritään vähentämään polttoaineiden poltossa muodostuvia ei toivottuja yhdisteitä ja päästöjä.
Energiavoimalaitosten jatkuvassa tarkastelussa ovat poltossa syntyvien päästöjen laatu ja niiden määrä. Yleisimpiä ja tärkeimpiä seurattavia näistä ovat biopolttoaineiden poltossa syntyvien rikkidioksidien (SO₂), typpioksidien (NOₓ), hiilidioksidien (CO₂) ja vetykloridien (HCl) happamat kaasupäästöt. SO₂ ja NO₂ sekä vetykloridi (HCl) voivat esiintyä luonnossa myös happosateina. Lisäksi ne voivat aiheuttaa korroosiota polttokattilassa.
Suomi on ollut edelläkävijä vaihtoehtoisten energiatekniikoiden käyttöönotossa vuosien ajan. Fossiilisten polttoaineiden korvaajiksi nousee koko ajan vahvemmin tuulivoima sekä biopolttoaineet. Energiapolitiikan tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä, jotta hiilidioksidipäästöt laskisivat.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34150]