Tapaustutkimus yksiopettajaisen koulun opettajan työhyvinvoinnista
Koivunen, Maiju (2018-12-05)
Koivunen, Maiju
M. Koivunen
05.12.2018
© 2018 Maiju Koivunen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201812063249
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201812063249
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää kuinka yksiopettajaisen koulun opettaja kokee oman työhyvinvointinsa, sekä vaikuttaako työyhteisön pieni koko opettajan kokemaan työhyvinvointiin. Erityisesti huomiota kiinnitetään työhyvinvointia tukeviin ja kuormittaviin tekijöihin. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään kyläkouluihin ja niiden lakkautuksiin sekä työhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Yksiopettajaiset koulut ovat lähes poikkeuksetta kyläkouluja, jonka vuoksi teoriaosuudessa paneudutaan kyläkouluihin.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto tutkimukseen on hankittu haastattelemalla yhtä yksiopettajaisen koulun opettajaa. Haastattelu toteutui lokakuun lopussa 2018 mukauttaen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimusaineiston analyysissa olen käyttänyt aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimustulokset osoittivat, että yksiopettajaisen koulun opettaja kokee työhyvinvointinsa erittäin hyväksi. Opettaja kokee tilanteensa yksiopettajaisessa koulussa ainutlaatuisena, sillä kouluja ei ole montaa tällä hetkellä, eikä hän usko tilanteen toistuvan enää. Opettaja kokee työhyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi esimerkiksi resurssien pienenemisen, opettajien välisen kilpailun työpaikoista, yhdysluokkaopetuksen haasteet, koulun lakkautus, tukiverkoston pienuus, kollegoiden puuttumisen sekä työympäristön. Työhyvinvoinnin voimavaratekijöiksi opettaja mainitsi esimerkiksi opettajan kokema työstä syntyvä ilo, työmotivaatio, työn imu, henkinen ja fyysinen hyvinvointi, vanhemmat, kyläyhteisö sekä työparin ja opettajan välinen vuorovaikutussuhde. Työhyvinvoinnin rakentumiseen vaikuttavat monenlaiset asiat, eivätkä kaikki tekijät ole yksiselitteisiä.
Tutkimuksessa on haastateltu vain yhtä opettajaa, jolloin tulokset eivät ole yleistettävissä kaikkiin yksiopettajaisen koulun opettajiin. Yleistettävyys ei ole tämän tutkimuksen tarkoitus. Tutkimuksen tarkoitus oli toimia pilottitutkimuksena pro gradu -tutkielmalleni. Tutkimus tuottaa tärkeää tietoa yksiopettajaisesta koulusta, sillä aihetta ei ole tutkittu lainkaan. Tämän vuoksi, tutkimus on hyödyllinen ja ajankohtainen. Tutkimustulokset antavat tietoa siitä, mistä tekijöistä yksiopettajaisen työhyvinvointi rakentuu, joka voi olla esimerkiksi päättäjille tärkeää tietoa, miettiessä koulun lakkautusta tai vaihtoehtoisesti koulun muuttamista yksiopettajaiseksi ennen lakkautusta.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto tutkimukseen on hankittu haastattelemalla yhtä yksiopettajaisen koulun opettajaa. Haastattelu toteutui lokakuun lopussa 2018 mukauttaen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimusaineiston analyysissa olen käyttänyt aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimustulokset osoittivat, että yksiopettajaisen koulun opettaja kokee työhyvinvointinsa erittäin hyväksi. Opettaja kokee tilanteensa yksiopettajaisessa koulussa ainutlaatuisena, sillä kouluja ei ole montaa tällä hetkellä, eikä hän usko tilanteen toistuvan enää. Opettaja kokee työhyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi esimerkiksi resurssien pienenemisen, opettajien välisen kilpailun työpaikoista, yhdysluokkaopetuksen haasteet, koulun lakkautus, tukiverkoston pienuus, kollegoiden puuttumisen sekä työympäristön. Työhyvinvoinnin voimavaratekijöiksi opettaja mainitsi esimerkiksi opettajan kokema työstä syntyvä ilo, työmotivaatio, työn imu, henkinen ja fyysinen hyvinvointi, vanhemmat, kyläyhteisö sekä työparin ja opettajan välinen vuorovaikutussuhde. Työhyvinvoinnin rakentumiseen vaikuttavat monenlaiset asiat, eivätkä kaikki tekijät ole yksiselitteisiä.
Tutkimuksessa on haastateltu vain yhtä opettajaa, jolloin tulokset eivät ole yleistettävissä kaikkiin yksiopettajaisen koulun opettajiin. Yleistettävyys ei ole tämän tutkimuksen tarkoitus. Tutkimuksen tarkoitus oli toimia pilottitutkimuksena pro gradu -tutkielmalleni. Tutkimus tuottaa tärkeää tietoa yksiopettajaisesta koulusta, sillä aihetta ei ole tutkittu lainkaan. Tämän vuoksi, tutkimus on hyödyllinen ja ajankohtainen. Tutkimustulokset antavat tietoa siitä, mistä tekijöistä yksiopettajaisen työhyvinvointi rakentuu, joka voi olla esimerkiksi päättäjille tärkeää tietoa, miettiessä koulun lakkautusta tai vaihtoehtoisesti koulun muuttamista yksiopettajaiseksi ennen lakkautusta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34293]