Miten taustamusiikki vaikuttaa alakouluikäisten lasten keskittymiseen ja vireyteen
Kananen, Pauli (2018-11-10)
Kananen, Pauli
P. Kananen
10.11.2018
© 2018 Pauli Kananen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201812053227
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201812053227
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää taustamusiikin vaikutuksia keskittymiseen, vireyteen ja oppimiseen, sekä millainen taustamusiikki toimii parhaiten. Taustamusiikkia kuulee nykyään monissa eri paikoissa ja sillä tiedetään olevan vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen. Lisäksi monet käyttävät taustamusiikkia töiden lomassa ja opiskellessa. Heikosti virittävällä taustamusiikilla on todettu myös olevan rauhoittava vaikutus yliaktiivisuudesta kärsiville lapsille ja sitä käytetäänkin juuri tässä tarkoituksessa. Tässä tutkimuksessa pyritään siis arvioimaan, onko taustamusiikilla käyttöarvoa koulumaailmassa, keskittymistä vaativia tehtäviä tehdessä.
Tutkimus itsessään on kirjallisuuskatsaus aiempiin taustamusiikkia koskeviin tutkimuksiin, sekä kvalitatiivinen otos yhdestä koululuokasta, joka teki matematiikan tehtäviä eri taustamusiikkien soidessa. Tunnit pyrittiin pitämään mahdollisimman samankaltaisten olosuhteiden vallitessa, jotta ainut muuttuva tekijä olisi taustamusiikin tyyli. Eri tyylejä valittaessa otettiin huomioon monien eri tutkimusten tulokset ja viimeisellä tutkimuskerralla oppilaat saivat itse valita kuuntelemansa musiikin. Muita tyylejä olivat romantiikan ajan klassinen musiikki ja taustamusiikiksi luonnehdittu jazz-musiikki. Haastateltavana toimi luokanopettaja Keijo Kananen. Haastattelujen lisäksi oppilailta kysyttiin jokaisen kuuntelukerran jälkeen kolme kysymystä, joissa he vastasivat viittaamalla (Häiritsikö musiikki työntekoa?, Auttoiko musiikki mielestäsi keskittymään tehtävien tekoon? ja Jaksoitko tehdä pidempään töitä, kun kuuntelit musiikkia?)
Tulokset olivat jokseenkin taustamusiikin käyttöä puoltavia. Tosin ne poikkesivat ennakko-odotuksista selvästi. Kananen huomasi luokassa selvästi keskittyneemmän tunnelman, kun taustamusiikkina soi oppilaiden omavalintainen musiikki. Tieteellisin perustein valittu musiikki ei toiminut kyseiselle kohdeluokalle ja moni oppilas ei tuntenut taustamusiikista olevan mitään hyötyä. Osa oli jopa sitä mieltä, että musiikki vain häiritsee tehtävien tekoa.
Tutkimuksessa tultiin siihen johtopäätökseen, että yksi tärkeimmistä tekijöistä taustamusiikkia valitessa on yksilöiden oma musiikkimaku. Tästä syystä yleisesti soitettava taustamusiikki ei välttämättä ole hyvä ratkaisu oppitunneilla. Tosin otanta oli vain yksi luokka, joten näitä tuloksia ei voida yleistää suuremmassa mittakaavassa. Nykyään on kuitenkin mahdollista yksilöidä taustamusiikki, joten miksi näin ei tehtäisi?
Tutkimus itsessään on kirjallisuuskatsaus aiempiin taustamusiikkia koskeviin tutkimuksiin, sekä kvalitatiivinen otos yhdestä koululuokasta, joka teki matematiikan tehtäviä eri taustamusiikkien soidessa. Tunnit pyrittiin pitämään mahdollisimman samankaltaisten olosuhteiden vallitessa, jotta ainut muuttuva tekijä olisi taustamusiikin tyyli. Eri tyylejä valittaessa otettiin huomioon monien eri tutkimusten tulokset ja viimeisellä tutkimuskerralla oppilaat saivat itse valita kuuntelemansa musiikin. Muita tyylejä olivat romantiikan ajan klassinen musiikki ja taustamusiikiksi luonnehdittu jazz-musiikki. Haastateltavana toimi luokanopettaja Keijo Kananen. Haastattelujen lisäksi oppilailta kysyttiin jokaisen kuuntelukerran jälkeen kolme kysymystä, joissa he vastasivat viittaamalla (Häiritsikö musiikki työntekoa?, Auttoiko musiikki mielestäsi keskittymään tehtävien tekoon? ja Jaksoitko tehdä pidempään töitä, kun kuuntelit musiikkia?)
Tulokset olivat jokseenkin taustamusiikin käyttöä puoltavia. Tosin ne poikkesivat ennakko-odotuksista selvästi. Kananen huomasi luokassa selvästi keskittyneemmän tunnelman, kun taustamusiikkina soi oppilaiden omavalintainen musiikki. Tieteellisin perustein valittu musiikki ei toiminut kyseiselle kohdeluokalle ja moni oppilas ei tuntenut taustamusiikista olevan mitään hyötyä. Osa oli jopa sitä mieltä, että musiikki vain häiritsee tehtävien tekoa.
Tutkimuksessa tultiin siihen johtopäätökseen, että yksi tärkeimmistä tekijöistä taustamusiikkia valitessa on yksilöiden oma musiikkimaku. Tästä syystä yleisesti soitettava taustamusiikki ei välttämättä ole hyvä ratkaisu oppitunneilla. Tosin otanta oli vain yksi luokka, joten näitä tuloksia ei voida yleistää suuremmassa mittakaavassa. Nykyään on kuitenkin mahdollista yksilöidä taustamusiikki, joten miksi näin ei tehtäisi?
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34164]