Sensomoottori : oppilaiden oppimis- ja keskittymiskykyyn vaikuttajana?

Abstract

Tavoitteena kandidaatintyössä on tutkia helpottaako liikunta ja tietyt motoriset harjoitteet luokassa levottomia lapsia sekä sellaisia oppilaita, joilla ilmenee erinäisiä oppimisen vaikeuksia. Pääpaino on sensorisessa integraatiossa sekä normaalia peruskoulua (1–6 luokka) käyvissä oppilaissa. Tutkimuksessani käsittelen myös sitä, miten sensorisen integraation ongelmat näkyvät oppimisessa ja käyttäytymisessä oppitunnin aikana. Teoriaosiossa paneudun pintaa syvemmälle sensomoottori-ohjelmaan, sen sisältöön sekä siihen mikä on sensorinen integraatio, sensorisen integraation häiriö ja mitä tarkoitetaan oppimis- ja keskittymisvaikeuksilla. Tutkimuksessani huomio kiinnittyy myös niihin oppilaisiin, joilla ei ole todettu oppimis- ja keskittymisvaikeuksia — voivatko hekin hyötyä sensomoottori-ohjelman päivittäisestä käytöstä?

Koen aiheen kannalta olevan suurta yhteiskunnallista hyötyä sen vuoksi, että oppimis- ja keskittymisvaikeudet ovat lisääntyneet merkittävästi koulujen arjessa. Luokissa on enenevissä määrin ongelmallisia tapauksia, levottomuutta ja tuen tarvetta. Opettajilla on usein työkalut näiden ongelmien suhteen hukassa. Levottomuuden syitä tunnistetaan harvoin. Sensorisen integraation häiriöitä eivät osaa ammattilaisetkaan tulkita, ja se onkin osin selittävä syy siihen, miksi muun muassa oppimisvaikeuksia tai levottomuutta ilmenee luokassa.

Kandidaatintyö on suoritettu kirjallisuuskatsauksena, jossa on koottu yhteen aiheesta kertovaa tieteellistä kirjallisuutta ja useita aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Useiden teosten jälkeen on helppo päätyä samaan lopputulokseen — liikunnalla on erittäin suuri vaikutus oppilaiden levottomuuden poistamiseen ja keskittymiskyvyn paranemiseen. Näillä edellä mainituilla seikoilla puolestaan pystytään helposti vaikuttamaan oppilaiden oppimistuloksiin. Myös ne oppilaat, joilla on todettu vaikeutta oppimisessa hyötyivät harjoitteista, kuten myös verrokkiryhmänä olleet oppilaat, joilla ei ollut vaikeuksia keskittymisen tai oppimisen kanssa, hyötyivät harjoitteista. Myös luokan yleinen ilmapiiri koettiin kohentuneen useissa tutkimuksissa merkittävästi yhteisten liikuntasuoritusten myötä.

Tutkimus on tehty useita tieteellisiä lähteitä ja tutkimuksia yhdistellen, joten pidän tulosta melko luotettavana — liikunta lisää keskittymiskykyä, ja täten parantaa merkittävästi oppilaiden suorituksia koulupäivän aikana. Aihetta tutkin lisää syksyllä 2017 aloittamassa Pro Gradu -tutkielmassa, jossa lähden kenttätyöhön selvittämään haastatteluin lisää aiheesta.