Luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia elämys- ja seikkailupedagogisen projektin vaikutuksista luokan ryhmäilmiöihin

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan elämys- ja seikkailupedagogiikan opetusmenetelmän vaikutuksia luokan ryhmäilmiöihin luokanopettajaopiskelijoiden kokemusten kautta. Tarkoituksena oli selvittää, mitä opiskelijat kirjoittavat Kohtaaminen ja vuorovaikutus taiteen keinoin -kurssin projektin toteutuksesta ja sen vaikutuksesta koululuokan toimintaan. Tarkastelemme opiskelijoiden kokemuksia elämys- ja seikkailupedagogiikan ohjaajan näkökulmasta.

Koulussa oppilaat työskentelevät jatkuvasti erilaisissa ryhmissä. Opettajan haasteena on saada oppilaat toimimaan yhdessä sujuvasti, jotta he pystyisivät suoriutumaan annetuista tehtävistä. Opettajan tulee olla tietoinen ryhmäilmiöiden teoriasta, jotta hän voi havainnoida ja ohjata lapsia toimimaan yhteistyössä. Elämys- ja seikkailupedagogiikka on vaihtoehtoinen opetusmenetelmä, jonka avulla voidaan opettaa toiminnallisesti ryhmätyöskentelytaitoja eri ympäristöissä. Se yhdistyy Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 oppimiskäsityksiin ja tavoitteisiin. Elämys- ja seikkailupedagogiikan vaikutuksia luokan ryhmäilmiöihin on tutkittu Suomessa melko vähän ja kansainvälisesti erityisesti Pohjois-Amerikassa ja Australiassa.

Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu suomalaisen elämys- ja seikkailupedagogiikan käsitteen määrittelystä ja ryhmäilmiöiden tarkastelusta. Lisäksi siinä esitellään aikaisempia tutkimustuloksia ja käytännön koulusovelluksia. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, jossa pyritään ymmärtämään opiskelijoiden henkilökohtaisia kertomuksia. Aineiston analysoinnissa sovelletaan sekä narratiivista työtapaa että sisällönanalyysia.

Tutkimustulokset osoittivat, että elämys- ja seikkailupedagogiikkaa voidaan käyttää koulussa luokan ryhmäilmiöiden tukemiseen. Tutkimuksen kohteeksi valikoituneen projektin tavoitteena oli kehittää oppilaiden vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Näitä taitoja vaadittiin projektin aikana erityisesti ongelmanratkaisutehtävissä. Ohjaajan ammattitaidolla on merkitystä menetelmän toimivuuden kannalta. Tässä tutkimuksessa ohjaajien rajallinen käsitys elämys- ja seikkailupedagogiikan teoriasta vaikutti menetelmän käytännön toteutukseen reflektion puuttumisen osalta. Projektin aikana opittuja taitoja ei pyritty siirtämään tietoisesti oppilaiden arkielämään. Toisaalta ohjaajat pystyivät luomaan sosiaalisesti ja fyysisesti turvallisen oppimisympäristön, joka on edellytys elämys- ja seikkailupedagogisen toiminnalle.