Kohtuullistaminen työelämän ilmiönä
Mäkäräinen, Kalle (2017-11-07)
Mäkäräinen, Kalle
K. Mäkäräinen
07.11.2017
© 2017 Kalle Mäkäräinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201711083065
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201711083065
Tiivistelmä
Työssä perehdytään kohtuullistamiseen työelämän ilmiönä. Työssä tuodaan esiin työn ja vapaa-ajan luonteen muuttuminen historiallisesti sekä sen suhde yksilön hyvinvointiin. Samalla perehdytään onnellisuuden ja talouskasvun korrelaatioon, jonka kritiikin taustalla vaikuttaa erilaisia aatesuuntia tai liikkeitä. Tutkielmassa tuodaan esiin yksilötason kohtuullistajille tehtyjä tutkimushaastatteluja. Tämän lisäksi työajan muuttamisen vaikutuksia tuodaan esiin yritys- ja valtiotasolla. Hyödyksi on käytetty World Value Surveyn tekemiä arvokyselyitä eri vuosikymmenten ajalta.
Keskeisiä kysymyksiä työssä ovat miten työn luonne ja suhtautuminen työhön on muuttunut, niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla. Toisin sanoen onko kohtuullistaminen nykypäivän ilmiö, vai onko sillä historiallista taustaa. Tämän ohessa tärkeänä kysymyksenä on työn kohtuullistamisen realistisuus ja mitä taloudellisia seurauksia työn kohtuullistamisesta voi seurata. Kohtuullistamisen moraali on yksi kysymyksen aihe.
Työ on tehty kirjallisuuskatsauksena, johtuen aiheen aiemmasta erittäin vähäisestä taloustieteellisestä tutkimuksesta. Tämä johti siihen, että työn tuloksia on vaikea tulkita objektiivisesti. Monille kohtuullistamisesta seuraaville asioille ei ole luotu taloustieteellisiä mittareita tai niitä ei yleisesti ole tutkittu pitkällä aikavälillä. Kohtuullistamiseen aatteena liittyvä arvolataus luo myös haastavaksi tulkita tuloksia ja niiden yleistettävyyttä. Aiheesta löytyi kuitenkin paljon tietoa muista tieteenaloista, kuten muun muassa psykologiasta ja sosiologiasta.
Keskeisiä kysymyksiä työssä ovat miten työn luonne ja suhtautuminen työhön on muuttunut, niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla. Toisin sanoen onko kohtuullistaminen nykypäivän ilmiö, vai onko sillä historiallista taustaa. Tämän ohessa tärkeänä kysymyksenä on työn kohtuullistamisen realistisuus ja mitä taloudellisia seurauksia työn kohtuullistamisesta voi seurata. Kohtuullistamisen moraali on yksi kysymyksen aihe.
Työ on tehty kirjallisuuskatsauksena, johtuen aiheen aiemmasta erittäin vähäisestä taloustieteellisestä tutkimuksesta. Tämä johti siihen, että työn tuloksia on vaikea tulkita objektiivisesti. Monille kohtuullistamisesta seuraaville asioille ei ole luotu taloustieteellisiä mittareita tai niitä ei yleisesti ole tutkittu pitkällä aikavälillä. Kohtuullistamiseen aatteena liittyvä arvolataus luo myös haastavaksi tulkita tuloksia ja niiden yleistettävyyttä. Aiheesta löytyi kuitenkin paljon tietoa muista tieteenaloista, kuten muun muassa psykologiasta ja sosiologiasta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29998]