https://oulurepo.oulu.fi:443/handle/10024/1 2026-04-17T08:32:08Z 2026-04-17T08:32:08Z Junni, Okko https://oulurepo.oulu.fi:443/handle/10024/61803 2026-04-17T08:30:10Z 2026-04-17T08:28:02Z

Yksi heittää, toinen keittää – Kieltolaki ja alkoholi Rovaniemen rikossyytteissä vuonna 1920 Junni, Okko

2026-04-17T08:28:02Z Lähde, Mikko Lappeteläinen, Sampo https://oulurepo.oulu.fi:443/handle/10024/61802 2026-04-17T08:05:06Z 2026-04-17T08:04:02Z

Yhteisöllisyys ja ryhmäyttäminen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 ryhmän hyvinvoinnin näkökulmasta Lähde, Mikko; Lappeteläinen, Sampo Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yhteisöllisyyttä ja ryhmäyttämistä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (POPS 2014) ryhmän hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida, miten yhteisöllisyys ja ryhmäyttäminen ilmenevät opetussuunnitelmatekstissä sekä miten näiden ilmiöiden käsitteellistäminen suhteutuu Sense of Community –teoriaan ryhmän hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimus vastaa kahteen tutkimuskysymykseen: 1) miten yhteisöllisyys ja ryhmäyttäminen ilmenevät POPS 2014:ssa ja 2) miten opetussuunnitelman yhteisöllisyyttä ja ryhmäyttämistä koskeva käsitteellistäminen suhteutuu Sense of Community -teoriaan ryhmän hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena dokumenttianalyysinä. Aineistona toimivat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014), jota analysoitiin aineistolähtöisen teemoittelun avulla. Analyysissa tunnistettiin yhteisöllisyyteen ja ryhmäyttämiseen liittyviä merkitysyksiköitä, jotka jäsentyivät kuudeksi pääteemaksi: osallisuus ja kuulluksi tuleminen, yhdessä oppiminen ja yhteisölliset työtavat, vuorovaikutus ja sosiaalisten taitojen kehittäminen, toimintakulttuuri ja oppiva yhteisö, oppilaan hyvinvointi, turvallisuus ja huolenpito sekä yhdenvertaisuus ja moninaisuus. Tulosten perusteella POPS 2014 rakentaa yhteisöllisyydestä laaja-alaisen ja arvopohjaisen periaatteen, joka läpäisee koulun toimintakulttuurin ja pedagogiset ratkaisut. Ryhmäyttäminen ilmenee opetussuunnitelmassa pääosin implisiittisesti arjen pedagogisissa käytännöissä, kuten yhteistoiminnallisissa työtavoissa, osallisuutta tukevissa rakenteissa ja turvallisen ilmapiirin rakentamisessa. Teoreettinen tarkastelu osoittaa, että opetussuunnitelman linjaukset ovat monilta osin yhteensopivia Sense of Community -teorian neljän ulottuvuuden (jäsenyys, vaikuttaminen, integraatio ja tarpeiden täyttyminen sekä jaettu emotionaalinen yhteys) kanssa. Samalla tulokset osoittavat, että opetussuunnitelmateksti painottaa yhteisöllisyyden ihannetta ja jättää vähemmälle huomiolle ryhmäprosessien jännitteet, ristiriidat ja toteuttamisen rakenteelliset reunaehdot. Tutkimus tuo esiin opetussuunnitelman merkityksen yhteisöllisyyttä koskevien käsitysten rakentajana ja korostaa opettajan roolia näiden linjausten pedagogisena tulkitsijana. Tulokset tarjoavat välineitä yhteisöllisyyden ja ryhmäyttämisen tarkasteluun ryhmän hyvinvoinnin näkökulmasta sekä korostavat opettajankoulutuksen ja koulun roolia yhteisöllisyyden rakentajana. Avainsanat: yhteisöllisyys, ryhmäyttäminen, Sense of Community, ryhmän hyvinvointi, perusopetuksen opetussuunnitelma, dokumenttianalyysi

2026-04-17T08:04:02Z Virtakangas, Aada https://oulurepo.oulu.fi:443/handle/10024/61801 2026-04-17T07:26:34Z 2026-04-17T07:05:04Z

Yläkoulun erityisopettajien kokemuksia koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä nuorten mielenterveyttä tuettaessa Virtakangas, Aada Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää yläkoulun erityisopettajien kokemuksia kodin ja koulun yhteistyötä tukevista ja haastavista tekijöistä, kun tuetaan nuoren mielenterveyttä. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on keskeinen osa oppilaan hyvinvoinnin ja oppimisen tukemista. Aiemman tutkimuksen mukaan toimiva koulun ja kodin välinen yhteistyö tukee oppilaan koulumotivaatioita, oppimista ja kokonaisvaltaista kehitystä. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti tilanteissa, joissa oppilaalla on tuen tarpeita. Nuorten mielenterveyden haasteet kasvavat Suomessa nopeasti ja mielenterveyteen liittyvä oireilu on noussut yhä näkyvämmäksi osaksi koulun arkea. Koululla on merkittävä rooli oppilaiden hyvinvoinnin tukemisessa, sillä kouluympäristö on keskeinen osa lasten ja nuorten arkea. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena fenomenologista lähestymistapaa hyödyntäen. Tutkielman aineisto kerättiin talvella vuonna 2025 yksilöhaastatteluiden avulla, joihin osallistui neljä yläkoulussa työskentelevää erityisopettajaa. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti. Tutkielman tulokset osoittavat, että kodin ja koulun yhteistyötä tukivat erityisesti toimiva vuorovaikutus, osapuolten välinen luottamus, molemminpuolinen aktiivisuus yhteistyössä, riittävät resurssit ja opettajien saama koulutus. Yhteistyötä puolestaan haastoi näkemyserot huoltajien ja opettajan välillä, resurssien niukkuus ja puutteellinen koulutus kodin ja koulun yhteistyön toteuttamiseen. Tulosten mukaan monet yhteistyöhön liittyvät tekijät voivat tilanteesta riippuen toimia sekä yhteistyötä tukevina että sitä haastavina tekijöinä. Tutkielman perusteella toimiva kodin ja koulun välinen yhteistyö edellyttää luottamuksellista yhteistyösuhdetta, sensitiivistä vuorovaikusta sekä riittäviä rakenteellisia resursseja. Lisäksi tulokset korostavat opettajan- ja täydennyskoulutuksen merkitystä opettajien valmiuksien vahvistamisessa, jotta yhteistyötä voidaan toteuttaa laadukkaasti.; The goal of this thesis was to examine lower secondary special education teachers´ experiences of the factors that support and challenge cooperation between home and school when supporting adolescents´ mental health. Collaboration between home and school is an essential part of supporting students´ well-being and learning. Previous research has shown that effective cooperation between school and home supports students´ school motivation, learning and overall development. The importance of collaboration is particularly emphasized in situations where students require additional support. At the same time, mental health challenges among young people have increased rapidly in Finland, and mental health-related symptoms have become an increasingly visible part of everyday school life. Schools play a significant role in supporting students´ well-being, as the school environment is a central part of children´s and adolescents´ daily lives. This study was conducted as a qualitative study using a phenomenological approach. The research data were collected in winter 2025 through individual interviews with four special education teachers working in lower secondary schools. The data were analyzed using inductive content analysis. The results of the study indicate that cooperation between home and school was supported particularly by effective interaction, mutual trust between the parties, active participation from both sides, sufficient resources, and teachers´ training. Challenges to collaboration included differences in perspectives between parents and teachers, limited resources, and insufficient training related to implementing home-school collaboration. The results also suggest that many factors related to collaboration may function either as supportive or challenging depending on the situation. Based on the findings, effective collaboration between home and school requires a trusting relationship, sensitive interaction, and adequate structural resources. In addition, the results highlight the importance of both pre-service teacher education and in-service training in strengthening teachers´ competencies to implement high-quality collaboration.

2026-04-17T07:05:04Z Arffman, Sami https://oulurepo.oulu.fi:443/handle/10024/61800 2026-04-17T06:28:10Z 2026-04-17T06:20:13Z

Dose-dependent brain changes during radiotherapy for benign tumors : an mpMRI study Arffman, Sami Functional magnetic resonance imaging (fMRI) is an imaging method that utilizes the blood-oxygen level dependent (BOLD) signal to assess brain activity and functional connectivity. It is a versatile technique for evaluating how neural networks in the brain are affected by radiation therapy (RT) and can provide valuable insights into treatment related functional changes. In addition, the apparent diffusion coefficient (ADC) provides information on the mobility of water molecules within tissues, helping to assess the effects of radiation on tissue microstructure. Aim: The aim of this thesis was to investigate the effects of fractionated radiotherapy on brain functional connectivity, local brain activity and diffusion and to evaluate their potential as biomarkers for predicting radiotherapy-related effects. The main hypothesis is that measurable changes occur across all analysis methods during radiotherapy, but that these changes are driven primarily by physiological factors, particularly during shorter treatment courses. Methods: The study consisted of 12 patients, including nine diagnosed with meningioma and three with vestibular schwannoma, that none are in posterior cingulate cortex (PCC) region. None of the patients underwent surgical resection and all received RT as their only treatment modality. Computed tomography (CT) imaging was performed once at the beginning of treatment, whereas magnetic resonance imaging (MRI)-based BOLD and diffusion weighted imaging (DWI) acquisitions were obtained for each patient at three time points: pre-RT, mid-RT and post-RT. For each patient, a seed-based resting state functional connectivity (RSFC) analysis was performed. In addition, for patients with meningioma, Regional homogeneity (ReHo), amplitude of low-frequency fluctuations (ALFF), fractional amplitude of low-frequency fluctuations (fALFF) and ADC analyses were conducted. Results: Seed based RSFC analysis showed changes across all four major nodes, which are posterior cingulate cortex, medial prefontal cortex (mPFC), right angular gyrus (RAG) and left angular gyrus (LAG), with distinct patterns emerging across time intervals. ReHo revealed notable differences in the gross tumor volume (GTV), which at baseline behaved differently from surrounding isodose regions in nearly all patients, consistently standing out through extreme values or the steepest increases or decreases, while most isodose regions followed more uniform trajectories. Similarly, ALFF and fALFF analyses demonstrated that the GTV differed from surrounding isodose regions in almost every patient, although the direction and magnitude of changes during treatment varied by patient and region. ADC values varied widely between patients, showing both increases and decreases, indicating that physiological factors and anatomical location strongly influence regional radiation response. Conclusion: Applying multiple analytical methods to the same patient cohort offers a more comprehensive view of radiation-induced brain changes during treatment. Although limited by a small and heterogeneous sample, this subject level study demonstrates that treatment related alterations across several functional, spontaneous and diffusion measures can be detected within a short time frame, highlighting the need for larger and more homogeneous cohorts to confirm and generalize these findings.

2026-04-17T06:20:13Z